Anjalassa köyrituli palaa vanhassa saunanpadassa. Elimäellä juhlistetaan kotiseutumuseoalueen pihavalaistusta. Ummeljoella nautitaan pimenevästä syysillasta.
Ranta-Pukin kievarimuseolla Anjalassa ja Elimäen kotiseutumuseolla Elimäellä järjestetään köyri-illat 5. lokakuuta kello 18.00 alkaen. Anjalassa vietetään myös kulttuuriympäristöpäivää ja poltetaan pataköyri, eli tuli palaa vanhassa saunanpadassa, koska Kymijoen rannalla oleva lautta on liian lähellä perinteistä köyrin polttopaikkaa.
Anjalan köyritapahtumassa on tuleen tuijottelun lisäksi tarjolla tuttujen seuraa ja Anjala-seuran tarjoamaa makkarat ja mehut. Museo on auki köyri-iltana, ja vaihtuvassa näyttelyssä on esillä entisen Anjalan kätilön, Lyyli Turusen käsitöitä sekä Lauri Tainion tuohitöitä.
Elimäen kotiseutumuseoalueella järjestetään köyritapahtuma museoalueen uuden pihavalaistuksen kunniaksi. Elimäen kotiseutumuseon kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Asta Nurminen kertoo, että JEV-säätiöltä ja Elimäki-Säätiöltä saatujen avustusten turvin kotiseutumuseoalueen pihapiiriin on pystytetty kolme pylväsvaloa, ja tuparakennuksen sekä kauppamakasiinin ovien päälle on asennettu ulkovalot. Valot syttyvät hämärän tullen.
– Halusimme kotiseutumuseon pihapiiriin valaistusta, jotta alueen käyttöaika pitenisi. Valojen ansiosta alueella voi järjestää tapahtumia aikaisemmin keväällä ja myös loppukesästä, Nurminen sanoo.
Elimäen köyritapahtumassa on paikalla on muun muassa Elimäen VPK kalustoineen ja mukana on myös nuoriso-osaston nuoria.
Myynnissä on grillimakkaraa, uuniperunoita täytteellä sekä kahvia, kaakaota ja muuta kuumaa juotavaa.
Ummeljoen kyläyhdistys sytyttää perinteiset köyritulet maanantaina kello 18 osoitteessa Kiitotie 140, Ummeljoki.
Kyläläisiä kutsutaan paikalle nauttimaan tulen äärelle pimenevästä syysillasta. Tarjolla on kahvia ja mahdollisuus makkaranpaistoon, joten pikkurahaa kannattaa ottaa mukaan.
Köyri on vanha suomalainen syys- ja sadonkorjuujuhla, joka tunnetaan Suomessa useammin nimellä kekri. Köyri-nimitystä tapahtumasta käytetään muun muassa Kymenlaaksossa. Köyriä vietettiin, kun syystyöt oli saatu päätökseen ja sato korjattu talteen. Tapahtumalla ei ollut tarkkaa kalenteripäivää, vaan juhlan ajankohta määräytyi maataloustöiden valmistumisen mukaan. Se sijoittui yleensä syyskuun lopun ja pyhäinpäivän väliseen aikaan.
Monet tutkijat pitävät köyriä suomalaisen maatalousvuoden tärkeimpänä juhlakautena ennen kuin joulu nousi nykyiseen asemaansa. Se oli tavallaan sekä sadonkorjuujuhla että vanhan vuoden päätös. Kymenlaaksossa tunnettu köyrituliperinne liittyy juuri tähän juhlaan: korkeille paikoille sytytettiin suuria tulia, joiden uskottiin tuovan onnea ja suojaa sekä karkottavan pahaa. Nykyisin köyritulet ovat ennen kaikkea yhteisöllinen tapa vaalia paikallista kulttuuriperintöä. (Lähde: Wikipedia)